Synnytys:

Hoitaminen:

Syntyi:

En näe tässä pentueessa suuria terveydellisiä riskejä. En tunne toki
Ciaran sukulinjoja kuten vanhat omat linjani. Tunnen sen äidin ja
äidin äidin, jotka ovat molemmat terveitä temperamenttisia koiria.
Isän suku on hyviä perusterveitä koiria. Edellisessä pentueessa yksi
kivesvikainen ja kahdella ollut allergiaa jollekin. Oireet ovat
helpottaneet toisella ruuan vaihdolla.
 

Luonteellisesti näen tässä pentueessa linjastaan huolimatta
työskentelykelpoisia koiria. Isä on kaksiviettinen ja äiti
agressiopainotteinen. Mielestäni äidillä voisi olla parempi
saalisvietti. Molemmat ovat avoimia, vaikka vahtivatkin omaa
aluetta. Osalla aikaisemmasta yhdistelmästä remmiräyhäämistä.
Osa omanarvontuntoisia, joita ei vieraiden tarvitse mennä repimään
tai kiskomaan.
 

Kutsumanimeltään Edi on velmu koira joka nauttii huomion keskipisteenä olemisesta. Edi on vaihtanut kotia jokunen aika sitten. Nykyisin se viettää aktiivista kotikoiran elämää Muuramessa Jyväskylän kupeessa. Aikaisemmassa kodissa sen kanssa myös harrastettiin, mutta pojalla oli hieman liikaa viettejä omistajan makuun eikä sitä hiottu koskaan
kisakuntoon. Edi on hyvä vahti ja puolustaa tarvittaessa. Se on myös hyvin vilkas ja toimelias koira, jolta ei vauhti ihan hevin lopu. Se jaksaa hakea palloja, vaikka ikuisuuden samoin uida ja tappaa jäitä lammesta. Edi on hyvin dominoiva uros, joka astuu hyvin vaikeankin nartun.
mielestäni tässä on hyvä esimerkki näyttelylinjaisesta koirasta, jolla on työskentelyhalua. On todellisuudessa harmi, ettei koiraa kisa kentillä ole nähty, sillä Edistä, jos kestä siihen olisi
ollut.

Ciaran tulo vannoutuneen käyttökoirakasvattajan nuorimmalle tyttärelle Ottille on jo kertomus sinänsä. Vanhempi tyttäreni Ida oli
astutusreissulla ja Ottin kummitäti kysyi
mahtuisiko takaisintulomatkalla kyytiin pentu,
 jonka hän oli etsinyt ja maksanut Saksaan
erään ostajan puolesta. Koneeseen mahtui ja
pentu matkusti Suomeen. Lentokentällä
ei kaikki kuitenkaan ollut ostajalla, ihan
niin kuin piti. Niinpä sovimme, että pentu
matkaa meille ja myyn sen täällä. Ciara
löysikin kodin vanhalta harrastajalta. Alkoi kuitenkin kuulua naapurustosta kummia ja
pentu
palautui lähes maksamattomana meille
takaisin. Ciaraa ei oltu hakattu tai kohdeltu
muuten huonosti, mutta se oli sanoinkuvaamattoman laiha ja lihaksiston.
Koirassa oli vain luut ja nahka. Ilmoitin taas
Ottin kummitädille, että koira on tullut takaisin
ja aloitan etsimään sille uuden kodin.
Kummitäti kertoi, että hänellä taitaisi
olla koiralle ottaja. Ok. Pyysin soittamaan
ottajalle ja varmistamaan onko homma ok.
Puhelu tuli samaan aikaan kuin Otti juoksi
ylhäältä alakertaan. kummitäti varmisti, että koiralla on ottaja. Otti ilmoitti samaan aikaan,
että kummitäti antoi hänelle koiran. Näin siis
meille tuli huippusukuinen näyttelylinjainen
koira. Ottille kuitenkin kerroin, ettei koira jäisi meille, jos sen luonne ei täyttäisi jalostuskoiralle määrättyjä kriteereitä. Tiesin, että Otti haluaisi
kuitenkin, että koiraa käytettäisiin jalostukseen. Kuten nyt kävikin. Arvannette siis, että koira
täytti vannoutuneen käyttökoiraihmisen vaatimukset.

Ciara on avoin, vilkas, ystävällinen toimelias
koira kotioloissa, paitsi ollessaan yksin kotona
tai tarhassa. Meille ei tarvitse yrittää sisälle. Uskaltaa purra, jos ei varoitusta usko. Testattu
on. Eihän nyt noin kiltinnäköinen koira voi purra. Miten ihmiset voivat olla noin tyhmiä.

Tottikseen toivoisi hieman enemmän miellyttämisenhalua ja viettikestävyyttä. Jäljellä jälki on
se moottori, ei ruoka. Puruissa saalis saisi olla paljon voimakkaampi. Ciaran moottori
puruissa on agressio. Siksi partneriksi onkin
valittu Edi, jolla saalista riittää muillekin jaettavaksi. Ciaran äiti Bea ja äidin äiti Cleo
ovat molemmat kisanneet SchH3. Ciaran
liikunta on todella sulavaa ja vaivatonta. Minun makuuni se on hieman ylikulmautunut
takaa, olematta silti luonnollisessa ympäristössä lainkaan kömpelö. Sisänäyttelyt eivät ole
meidän heiniä. Ciara on aivan liian kookas lentäväravinen koira, juoksemaan postimerkin
kokoisissa kehissä.